Millä ruokit luovuuttasi?

Kolumnini Puhtausala-lehdessä 2/2020:

”Eihän minun työni ole luovaa!” saatat ehkä ajatella. Todennäköisesti olet väärässä, sillä luovuuden käsite on laaja ja kaikenlaiset, pienetkin arjen oivallukset tarvitsevat luovaa mieltä.

Jos ajatellaan toisin päin, niin väsynyt ja tukossa oleva mieli keskittyy vain rutiinien suorittamiseen, samalla tavalla kuin aina ennenkin. Väsyneenä ja kuormittuneena keskittyy asioihin, jotka saa tehtyä helposti ja nopeasti alta pois – edes niistä tulee hyvä mieli! Kokonaisuus hämärtyy ja isommat linjat jäävät suunnittelematta, toteuttamisesta puhumattakaan.

Kun olin ison yrityksen johtoryhmässä, esittelin omalla vuorollani henkilöstöasioita. Tahti oli kiivas ja aika kävi aina vähiin. Toisinaan yllätin johtoryhmäläiset aloittamalla oman esitykseni näyttämällä jonkin taideteoksen kuvaa. Yksi mieleenpainuvimmista oli Tove Janssonin fresko Juhlat kaupungissa (1947). Aika pian jokainen tihrusti taideteosta ja koitti löytää sieltä pienen Muumipeikon, jonka Jansson oli freskoon myös maalannut. Pysäytimme siis kiireen, annoimme aivoillemme ihan jotain muuta ja virittäydyimme seuraavaan aiheeseen, ehkä vähän raikkaammalla mielellä.

Aivot tarvitsevat paljon lepoa, hyvää ravintoa ja sopivasti liikuntaa. Rutiinit tuovat turvallisuutta, mutta niistä poikkeaminen luo uusia hermosolujen yhteyksiä. Hyvin verkottuneet aivot ovat vastustuskykyisemmät esimerkiksi muistisairauksille.

Itse haen elämyksiä livemusiikin ja kuvataiteen parista. Toisinaan käyn keikoilla yksin ja välillä seurana on iso porukka ystäviä ja sellaisia tuttavia, joita näen ainoastaan tiettyjen artistien keikoilla. Kuvataidetta aistin mieluiten yksin tai kahdestaan. Oikeastaan koskaan ei voi tietää, onko kokemus rauhoittava vai inspiroiva. Yleensä se on molempia sopivassa suhteessa, sillä taidemuseot ja galleriat ovat rauhallisia paikkoja, joissa on paljon tilaa ajatuksille.

Tai­teen posi­tii­vi­sista vaiku­tuk­sista ter­veyteen ja hyvin­vointiin saa­tiin Maail­man terveys­jär­jestön WHO:n viime marraskuisessa rapor­tissa tun­tuvaa vahvis­tusta. Siinä tai­de on jaet­tu vii­teen kate­goriaan; ensimmäisenä tulee esit­tävä tai­de ku­ten mu­siikki ja tans­si, toisena visuaa­liset tai­teet, de­sign ja kä­sityö. Kolman­tena on kirjal­lisuus, kirjoit­ta­minen ja luke­minen, neljän­tenä käyn­nit kulttuu­ri­ta­pah­tu­missa ja mu­seoissa se­kä viiden­tenä digi­taa­linen ja elekt­ro­ninen tai­de.

Taiteen suhteen olen vahvasti fiilistelijä, en varsinaisesti ymmärrä siitä mitään. On hienoa mennä aistimaan ja kuulostella, millaisia tunteita se itsessä herättää. Ne hetket ovat parhaita, kun pysähtyy jonkun maalauksen eteen ja huomaa, että se aktivoi myös muita aisteja. Pystyn kuulemaan ääniä, tuntemaan tuoksuja. Ehkä se vie minut johonkin toiseen aikaan ja paikkaan, muistoihin.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että taiteen fiilistelijöiden oppiminen, ongelmanratkaisukyky ja luovuus ovat kohentuneet huomattavasti! Taiteen kokeminen tasapainottaa myös stressihormonin määrää ja tehostaa immuunijärjestelmien ja sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Ei vähäpätöisiä asioita ollenkaan!

Eli millaisen taide-elämyksen haluat antaa itsellesi seuraavaksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s