Keksitty totuus

Kolumnini Puhtausala-lehdessä 3/2020:

Jos ei ole tietoa saatavilla, totuus keksitään. Niin se ihmismieli toimii.

Oletko koskaan törmännyt tilanteeseen, että läheisesi on vastannut lähettämääsi viestiin lyhytsanaisesti ja olet jäänyt ihmettelemään, mahtaako jokin olla pielessä? Olet välillä avannut WhatsAppin ja huomannut, että hän on ollut paikalla, mutta ei ole sinulle lähettänyt uutta viestiä. Tunnelmasi ovat vaihdelleet huolestumisesta ärtymiseen ja lopulta tajuntaasi on piirtynyt kauhea tosiasia: kaikki on teidän välillänne lopussa.

Kun hän sitten illalla koittaa soittaa, et tietenkään vastaa puhelimeen, koska kaikkihan on ohi. Läheisesi lähettää iloisen viestin, jossa on liitteenä jokin hauska kuva ja siinä vaiheessa soitat hänelle kiukkuisen puhelun, että mitä pompottelua tämä on. Pompottelua? Hänellä on ollut töissä kaoottinen tilanne ja myös työpaikan WhatsApp-ryhmässä on puitu asiaa. Tajuat, että olet muodostanut päässäsi oman totuuden, mikä poikkeaa varsinaisesta totuudesta.

Tämä on varsin tyypillinen tilanne työyhteisössä. Tunnetta saattaa olla vähemmän pelissä, mutta totuuksia keksitään yhtä vauhdikkaasti.

Joku on tulkinnut ohikävelleen esimiehen huolestuneesta katseesta, että jotain on tapahtumassa, vaikka esimiestä harmittaa kotiin unohtunut kahvipulla. Tämä joku kerää porukan kasaan ja sitten märehditään yhdessä, mitä kamalaa voikaan olla tapahtumassa. Päädytään tosiasiaan, että yritys on myyty ja huonostihan tässä käy. Rohkein menee tivaamaan esimieheltä, että miksi tästä yrityskaupasta ei ole kerrottu mitään ja sitten selviää tämä harmillinen kahvipullan unohdus.

Onnistunut viestintä ja vuorovaikutus yrityksissä perustuu välillä hyviin meedion lahjoihin, telepaattiseen kykyyn ja salapoliisitaitoihin. Jos nämä kyvyt eivät ole luonnostaan vahvoja, kannattaa aina mennä toisen ihmisen asemaan ja miettiä, mitä tietoa hänellä on käytettävissä totuuden muodostamisessa. Esimiesten oletetaan tietävän aina enemmän ja laajemmin ja senpä vuoksi ilmeistä, eleistä ja muutamista sanoista vedetään helposti johtopäätöksiä.

Kannattaa siis aina kertoa asioista enemmän kuin vähemmän niin, että tiedonjanoisimmat tietävät asioiden oikean laidan. Myös se kannattaa kertoa, että mitään kertomista ei ole ja että kukaan ei oikein tiedä, mikä tilanne on tällä hetkellä. Sillä jos yrityksessä vallitsee viestinnän suhteen radiohiljaisuus, oletuksista muodostuu totuuksia, jotka leviävät kulovalkean tavoin ja niiden sammuttelu vie aikaa rakentavimmilta asioilta.

Mieti siis aina, kannattaako käyttää aikaa asioiden hyvään viestimiseen vai huonosta viestinnästä syntyneiden väärinkäsitysten korjaamiseen. Käytetty aika on todennäköisesti sama, mutta vaikutukset tunneilmastoon hyvin erilaiset.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s