Kolumnini Puhtausala-lehdessä 1/2020:
Olen vuosia saarnannut sen puolesta, miten tärkeää on saada olla työpaikalla oma itsensä. Että ei tarvitsisi aamulla pukea vaatteiden lisäksi roolinaamaria kasvoilleen, vaan voisi olla töissäkin se sama ihminen, eli tietenkin oma, valloittava itsensä. Viime aikoina olen tullut toisiin ajatuksiin.
Olen tehnyt muutaman henkilöstökyselyn yrityksille ja avoimissa palautteissa sekä keskusteluissa on noussut esille ristiriitainen käsitys siitä, onko työilmapiiri hyvä vai ei. Jonkun mielestä on ihanaa, kun voi sanoa, mitä ajattelee, mutta toisen mielestä juuri se ominaisuus toisessa on häiritsevä. Entä jos se, että voi olla oma itsensä, onkin juurisyy kaikkiin työpaikan ongelmiin?
Avoimuus ja jatkuva vuorovaikutus ovat hyvän yrityskulttuurin tärkeitä elementtejä. Tavat, miten kommunikoidaan ja kohdataan työkaveri arjessa, muodostuvat vuosien varrella. Toisinaan kaikki menee luontevasti hyvin, jos porukka kunnioittaa sekä itse että toisia ja omaa hyvät käytöstavat. Toisinaan käy huonommin; työyhteisöön muodostuu kestämättömiä tapoja ja päivät ovat kuin loputonta saippuaoopperaa.
Työpaikalle voi muodostua varjohallitus, jonka hallitsijaa pääasiassa pelätään. Tukijoukot komppaavat ihan vaan sen vuoksi, että kuuluisivat sisäpiiriin, loput ovat hiljaa, koska pelkäävät aidosti. Hallitsija voi puhua esimiesten suuntaan kaikkien suulla, mikä on harvoin totta. Myös esimiehet voivat myöntyä paineen alla, koska se on helpompaa ja halutaan välttää lisää ristiriitoja.
Onko siis se, että voin olla työyhteisössä oma itseni, uhka vai mahdollisuus? Mielestäni ihan aiheellinen kysymys. Täydellisiä ihmisiähän me emme onneksi kukaan ole, mutta olisihan se hienoa, jos voisimme olla työyhteisössä paras versio itsestämme! Miltä kuulostaisi, jos työyhteisö olisi sellainen, että haluaisimme kaikkien onnistuvan työssään parhaalla mahdollisella tavalla? Silloin emme pyrkisi ajamaan omia etujamme, vaan ajattelisimme aina työyhteisön ja siten asiakkaan parasta.
Hyvä ilmapiiri ei ole pelkästään esimiehen vastuulla, siihen vaikuttaa meistä jokainen. Jos alkaa näyttää siltä, että sisäisiä kuningaskuntia pystytetään ja työnteossa keskitytään draaman kaareen eikä varsinaiseen työntekoon, on esimiehen aika puuttua asiaan. Hyvä ilmapiirikin vaatii johtamista.
Se, mitä me jokainen voimme tehdä, on miettiä, millaisen fiiliksen tuomme mukanamme, kun astumme tilaan. Yhtenä mukavana tavoitteena voisi olla huolehtia, että kohtaamisen jälkeen toiselle jäisi parempi mieli, kuin mitä hänellä oli ennen sitä. Silloin hän vie hyvän fiiliksen mukanaan tilaan, johon seuraavaksi astuu.
Blogi: Minna Liminka 