Unelmasi muuttuu tavoitteeksi silloin, kun mieleesi ilmestyy suunnitelma, kuinka voisit unelman saavuttaa. Enää se ei ole hatara salaisuus, josta olet ehkä sivulauseessa saattanut ystävällesi mainita. Silloin se on jotain sellaista, mitä olet hirveästi ruvennut haluamaan.

Työelämässä tulee helposti puurtaneeksi laput silmillä arkipäivästä toiseen. Tekee sen, mitä pitää tehdä, sen kummemmin miettimättä kokonaisuutta ja omaa rooliaan siinä. Unelma? Sanoitko, että tässä pitäisi vielä jostain unelmoida?

Työelämässä unelmointi on tavoitteiden asettamista omalle kehittymiselle. Vain sinä itse voit tietää, mistä innostut ja mitä tavoittelet. Mitä teet sydämesi kyllyydestä niin, että aika pysähtyy ja annat vain mennä? Unelmoi työn imusta ja unelmoi varsinkin siitä, mikä sinulle sellaisen tilan voisi tuoda. Siinä on sinulle tavoite.

Katso itseäsi, millainen olet kahden vuoden päästä. Näytät tietenkin hyvältä ja energiseltä – olethan tehnyt elämäntaparemontin, josta ehdit unelmoida noin kymmenen vuotta. Kiinnitä varsinkin huomiota siihen itsevarmaan katseeseen, josta välittyvät innostus ja onnellisuus. Se johtuu siitä, että enää et aherra töissä ne laput silmillä, viikonloppua odottaen, vaan työstäsi nauttien, jotain uutta oppineena.

Onko työelämän unelmaan mahdollista päästä? Selvitä ihan ensin, onko unelmasi myös organisaation unelma. Onko sen edes mahdollista muuttua tavoitteeksi? Tukeeko unelma sinun vahvuuksiasi? Pystytkö uutta oppimalla kehittymään niin, että työ pysyy edelleen ihmisen kokoisena?

Pilko tavoitteesi pieniin osiin. Mieti, keneltä voisit oppia ja mitä muuta tukea tarvitsisit. Sinusta löytyvän voiman ja potentiaalin tiedät vain sinä itse. Älä pidä sitä piilossa. Älä jää odottamaan, että joku sen sinusta kaivamalla hoksaa. Kerro, miten pystyt olemaan paremmin hyödyksi ja mitä oppimalla kehityt vielä paremmaksi.

Varo, mitä toivot, sillä se saattaa toteutua, sanotaan. Ei kaikkien unelmien edes tarvitse toteutua. Unelmia tarvitaan irtiottoon arjesta ja mielen rentoutumispaikoiksi, vaikka juuri ennen nukahtamista. Unelmoin olevani maalla, lapsuuden rantakallioilla, lämpimässä kesäauringossa. Nukahdan laineenliplatukseen. Todellisuudessa matkustaisin maaseudun liiallisesta hiljaisuudesta heti seuraavana päivänä pois. Silti unelmoin hetkestä, johon voin jarruttaa ja jäädä.

Tavoittele omia unelmiasi, älä koskaan kenenkään toisen.

Mainokset